Kun VU rengin olympiamaratoonarille palkkasi

Tanja Taipale
11.9.2018


Ilmari Kuokka kuului Suomen olympiajoukkueeseen Amsterdamissa 1928. Kuokka oli ammatiltaan maanviljelijä, jonka kesäharjoittelua ja kilpailukautta haittasivat peltotyöt. Viipurin Urheilijat helpottikin hänen valmistautumistaan kesällä 1928 palkkaamalla rengin.

Järjestely oli amatöörihengen vastainen, vaikka palkka maksettiinkin rengille. Monet muut olympiaurheilijat saivat nimellisen työpaikan, joka mahdollisti täysipainoisen harjoittelun. Suomalaiset suhtautuivat amatööriyteen käytännönläheisesti: maan kunnian nimissä tehty sääntöjen venyttäminen ei tuntunut suurelta synniltä.

Kuokka onnistuikin pääsemään olympiajoukkueeseen Suomen kovatasoisissa olympiakarsinnoissa. Hän sijoittui toiseksi yhdessä Eino Rastaan ja Laaksosen kanssa ajalla 2.40,40. Miehet tulivat sulassa sovussa maaliin. Martti Marttelin voitti katsastuksen ajalla 2.38,56. Kuokan valinta herätti jonkin porua, sillä vuoden 1924 olympiavoittajalla Albin Stenroosilla oli tukijansa, vaikka tämän kunnosta ei ollut varmuutta.

Kuokka ei onnistunut Amsterdamin maratonilla ja oli kuudesta suomalaisjuoksijasta heikoin. Hän kärsi kovan alkuvauhdin jälkeen pistoksesta: sijoitus oli 24. ajalla 2.46,34. Marttelin saavutti olympiapronssia ajalla 2.35,02.

Kuokka kilpaili maratonin lisäksi usein 25 000 metrin matkalla. Hän voitti matkan Suomen mestaruuden 1931 ja 1936. Kuokan ennätys 25 000 metrillä oli 1.25.18,6 vuodelta 1931. Kuokka oli Suomen Urheilulehden maratonin paras vuosina 1930 ja 1931. Helsingin maratonin hän voitti vuonna 1931.  Nämä kilpailut olivat pituudeltaan nimestään huolimatta 25 kilometriä. Košicen täysmaratonilla vuonna 1934 Kuokka sijoittui kolmanneksi. Toukokuussa 1935 hän juoksi kolmanneksi Berliinin halkijuoksussa.

Teksti. Jouko Kokkonen

Lähde: VU:n 35-v historiikki