Pääkaupunki-teemalla juosten, hiihtäen ja kävellen

Tanja Taipale
12.9.2018

Viipurin Urheilijat on liikuttanut kuntoilun ystäviä Pääkaupunki-teemalla 45 vuotta. Syksyisen juoksujuhlan ohelle tarjolla on ollut hiihtoa ja kävelyä omina tapahtuminaan. Hiihdosta on ollut luovuttava, mutta kävelyperinne jatkuu Pääkaupunkijuoksun yhteydessä.

Pääkaupunkijuoksu oli 1980-luvulla suurtapahtuma, johon osallistui maan kärkinimiä. Vuonna 1987 kisan voitti Martti Vainio. Vuonna 1988 julkaistu Viipurin Urheilijoiden 70-vuotisjuhlalehti ei liioitellut esitellessään tapahtumaa.

”Pääkaupunkijuoksu on eräs maamme suurimmista kuntoliikuntatapahtumista. Pääkaupunkijuoksusta on tullut perinne syksyiseksi liikuntatapahtumaksi, joka juostaan tänä vuonna viidennentoista kerran. Pääkaupunkijuoksu on saanut varsin myönteisen vastaanoton niin kilpaurheilijoiden kuin kuntoilijoidenkin parissa. Mukana juoksussa on osanottajia ikään ja sukupuoleen katsomatta kaikista sosiaaliryhmistä lähes 5.000, joilla kaikilla on yhteinen tavoite – ”oman kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen”.

Pääkaupunkijuoksun suosio kääntyi laskuun 1990-luvun laman aikana. Se säilyi silti todellisena massatapahtumana. Vuonna 2003 liikkeellä oli vuosikertomuksen mukaan parituhatta juoksijaa.

”Pääkaupunkijuoksu sunnuntaina 28.9. oli juhlakilpailu, sillä nyt juostiin jo 30. kerran. Mukana oli 13 juoksijaa, jotka ovat osallistuneet joka kerta! Se on osoitus juoksun suosiosta. Yleensä sää on suosinut, nyt aamulla oli sadekuuroja ja se vähensi jälki-ilmoittautumisia. Silti noin 2000 juoksijaa ja kävelijää liikkui ruskaisessa metsässä sateen häiritsemättä.

Ikinuori Päivi Tikkanen voitti taas 20 km 1.19,40 ja eroa seuraavaan oli yli 5 minuuttia. Miesten 9 km:n lenkin nopein oli Mika Henriksson ajalla 29.24 voittaen liki 2 minuutilla. Miesten 20 km:llä toinen ikinuori Juha Korhonen oli toinen 1.07,13 ja Anssi Raittila kolmas 1.08,08.”

Pääkaupunkijuoksu sai 1978 rinnalleen Pääkaupunkihiihdon. Huonoina talvina tapahtuman korvasi usein hölkkä loskaisilla kaduilla ja poluilla. Vuonna 1989 VU yritti paikata hiihdon peruuntumisen talouteensa aiheuttaman loven uudenlaisella tapahtumalla.

”Kun Pääkaupunkihiihdon tulot jäivät saamatta, yritettiin hankkia rahaa huhtikuussa järjestämällä Happihyppelyt Pirkkolassa. Ajatus oli hyvä, tarjota yleisölle kevyttä liikunnallista ohjelmaa. Oli yhteisjumppaa, jazz-yhtye sai eräät tanssikilpailuun, Timo-taikuri viihdytti niin lapsia kuin aikuisiakin ja yritettiin jonokävelyn maailmanennätystäkin. Koleassa säässä yleisöä oli vain n 350 ja tuotto jäi varsin pieneksi.”

Pääkaupunkihiihdossa VU oli edelläkävijä, kun se toteutti ensimmäisenä Suomessa massahiihdon, jossa hiihdettiin toisena päivänä perinteisellä ja toisena 1980-luvun puolivälistä alkaen yleistyneellä vapaalla tyylillä. Hiihdosta oli kuitenkin 1990-luvulla luovuttava toistuvien epäonnistumisten vuoksi. Tapahtuman useaan otteeseen yritetty henkiinherättäminen 2010-luvulla osoittautui mahdottomaksi huonojen lumiolojen vuoksi.

Vuonna 1987 Pääkaupunki-teema laajeni kävelyyn. VU oli tässä todellinen edelläkävijä, sillä kävelyä ei oikein pidetty liikuntana vielä 1980-luvulla. Ensimmäinen kävely järjestettiin arkkiatri Arvo Ylpön 100-vuotispäivän kunniaksi ja sillä kerättiin varoja Arvo ja Lea Ylpön säätiölle. Tapahtuman suojelijana toimi Uudenmaan läänin maaherra Jacob Söderman, joka lahjoitti kiertopalkinnon kilpailtavaksi Helsingin kaupunginosayhdistysten välillä.

Erillisten kävelytapahtumien sarja jatkui 1990-luvulle, jolloin se sulautui Pääkaupunkijuoksuun. Seura paneutui muutoinkin kuntoliikunnan kehittämiseen tosissaan 1980-luvulla. Se järjesti muun muassa seminaareja aiheesta.

Teksti: Jouko Kokkonen