Urheilulääketieteessä läpimurto!

1.4.2020

Viipurin Urheilijoiden johdolla urheilulääketieteellistä tutkimusta tehnyt työryhmä ilmoittaa tehneensä merkittävän löydön urheilijoiden suorituskykyä, palautumista ja terveyttä mittaavassa tutkimuksessa.


Ryhmän pääasiallisena tavoitteena on ollut tutkia hymyilemisen lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia koehenkilöihin, mittaamalla eri muuttujia urheilijoiden päivittäisessä harjoittelussa. Viipurin Urheilijoiden toiminnanjohtaja Ilkka Pekkala avaa tutkimuksen yksityiskohtia nyt ensimmäistä kertaa Itä-Helsingin Median tekemässä haastattelussa.

"Tutkimuksen käynnistäminen on ollut meiltä merkittävä panostus urheilulääketieteeseen ja meillä on todella suuria odotuksia sen tuomista hyödyistä sekä seuralle että urheiluyhteisölle. Alustavat tulokset ovat olleet erittäin lupaavia, ja koko tutkimusryhmässä on ollut tunne että olemme todellakin nyt jonkin suuren äärellä.", kertoo Pekkala Itä-Helsingin Median mukaan.

Useasta hyvin luotettavasta lähteestä varmistetut faktat kertovat kuinka niin sanottu Vierumäen työryhmä on tehnyt useita onnistuneita kokeita hymyilemisen voimasta. Testeissä mukana olleet koehenkilöt on muun muassa altistettu hymyilemistä esittäville kuville ja naurua muistuttaville äänitteille, sekä ohjattu lukemaan huumorismielisiä tekstejä kuten vitsejä.


Osa koehenkilöistä on laitettu tekemään hymyilyharjoitteita useaan kertaan päivässä, esimerkiksi lyhyitä hymytoistoja sarjoissa, 30-60 sekunnin mittaisia pitohymyjä ja reaktiivisia hymyharjoitteita. Muutamat yksilöt on jopa laitettu tekemään hymyilyä heille hankalissa tai väkinäisissä tilanteissa, joissa normaalin ihmisen on hyvin vaikea tuottaa positiivisia ilmeitä kasvoille.

Testitulokset ovat olleet järisyttäviä. Koehenkilöinä toimineet urheilijat ovat tehneet testeissä parhaimmillaan noin 5-10 % tulosparannuksia 12kk testijakson jälkeen, tarkoittaen esimerkiksi 6,00 pituushyppääjällä uutta noin 6,30- 6,60 tulosta, tai 400m aikaan 52,00 juosseella uutta ennätystä 47,28-49,52. Lisäksi palautumisajoissa on havaittu merkittävää lyhentymistä, urheilijasta ja lajista riippuen parhaimmillaan noin 15-20 %. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla havaittiin myös positiivisia terveysvaikutuksia kuten verenpaineen laskua, alentuneita sykearvoja ja aistien terävöitymistä. Sairauksien ehkäisyssä tai hoidossa hymyilemisen teoriaa ei ole vielä testattu, mutta huhut Itä-Helsingissä kertovat EU-rahoituksen olevan jo harkinnassa Brysselin setien ja tätien työpöydällä. .

"Harkitsimme patentin hakemista mutta päädyimme lopulta jakamaan tutkimustuloksemme muun urheiluyhteisön kanssa. Hymyileminenhän ei oikeastaan ole mikään uusi keksintö, vaan sitä on jo muinaisissa kulttuureissa osattu hyödyntää yksilön suorituskyvyn kehittämisessä. Nykyihmisellä se on mukana geeniperimässä ja uskomme että hyvällä harjoittelulla ainakin 75 % urheilevasta populaatiosta voidaan opettaa hymyilemään ja siten saavuttamaan aiempaa parempi tulostaso", analysoi Pekkala.

Olympia-unelma elää! Vaikkakin vasta 2021.

 1.4.2020 Itä-Helsingin Media / Seppo Suulas